Oppimistehtävä 1. Perehdy seuraaviin käsitteisiin:
PelillistäminenWikipedian mukaan "Pelillistämisellä tarkoitetaan pelien dynamiikan ja mekaniikan soveltamista eri ympäristöihin, kuten erilaisissa verkkopalveluissa, koulutuksessa tai työelämässä. Pelillisyyttä käytetään tuomaan elämyksellisyyttä ja miellyttävyyttä uusiin ympäristöihin ja sen tarkoituksena on edistää palvelunkäyttäjien osallistumista ja sitoutumista käytettyyn palveluun peleistä tuttujen ominaisuuksien avulla." Pelillistämisen avulla siis pelkistettynä pyritään pelaamisen tai leikin keinoin muuntamaan muutoin tylsä tekeminen mielenkiintoiseksi. Pelin keinoin rakennetaan tekemiseen motivoivia elementtejä. Pelillisyys mahdollistaa sekä opetuksessa että oppimisessa monta asiaa, kuten kokonaisuuksien pilkkomisen pienempiin osiin, osallistamisen ja aktivoinnin, toistot sekä välittömän suorituksen arvioinnin ja palautteen antamisen.
Opetuksen ja oppimisen pelillistäminen
Opetuksen pelillistämisellä rakennetaan motivoivia ja mielekkyyttä lisääviä elementtejä opetustapahtumaan sekä opetuksen olosuhteisiin, lyhyesti oppimisympäristöön. Tämä perustuu yleensä erilaisiin ongelmanratkaisumenetelmiin. Myös vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja jo pelkästään tiedon (sisällön esim. lajintunnistus biologiassa, kielet, jne.) oppiminen voivat olla pelin tavoitteena. Toimivan pelin suunnittelussa oleellinen osa onnistumista on pelimekaniikka (ks. oppimistehtävä 2 alempana), joka luo pitkälti perustan oppimisprosessin toteuttamiselle.
Kurssin lukemistossa on Mauri Laakson artikkeli "Pelisuunnittelupohjainen oppiminen", jossa hän toteaa, että "pelisuunnittelun avulla opettajat voivat motivoida oppilaansa tekemään yhteistyötä, jäsentelemään, asettamaan yhteisiä tavoitteita ja ennenkaikkea omaksumaan digitaalisia välineitä ajattelemaan oppimisen välineeksi. Pelillisen oppimisen keskeisenä haasteena on ymmärtää pelisuunnitteluprosessiin kuuluvien osaprosessien suhde toisiinsa."
Oleellinen termi mielestäni on tuo motivointi, ja huomasinkin myös opiskelijakollegani Hannanviitanneen erääseen mielenkiintoiseen näkemykseen oppimisen pelillistämisestä, jossa sitä käsiteltiin Maslowin tarvehierarkian kautta. Heti perustarpeiden jälkeen tulevat tarpeina yhteenkuuluvuus, kunnioitus ja itsensä toteuttaminen tyydytettyä onnistuneen pelikokemuksen kautta. Pellisyyttä oppimisen näkökulmasta voidaan tarkastella siis juuri edellä mainitun motivaation kautta.
Laakso toteaakin, että leikillisyys ja pelillisyys ovat paitsi oppimisen ilmapiiriä parantavia elementtejä, ne myöskin antavat konkreettisia mahdollisuuksia kokonaisuuksien oppimiseen, autenttisten ilmiöiden tutkimiseen ja mallintamiseen. Yhdessä toimiminen mahdollistaa Vygotskylaisen lähikehitysvyöhykkeen konkreettisen toteutumisen. Vaikutus ilmapiiriin ja autenttiseen oppimiseen on ilmeinen. Yhdessä on hauskempaa ja oppiminen läsnä jokaisessa tilanteessa. Uusi opetussuunnitelma tulee väistämättä johtamaan siihen, että tarvitaan osaamisperusteisuuteen perustuvaa opetusta ja opetuksen pelillistäminen tuokin uusia mahdollisuuksia toteuttaa niitä. Oppiminen ja osaamisen kehittäminen tulisikin nähdä entistä yksilöllisempänä ja henkilökohtaisempana prosessina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.