Oppimistehtävä 7

Oppimistehtävä 7. Pohdi opintojakson ydinkysymyksiä. 

Oletko löytänyt niihin vastauksia opintojakson aikana? Useimpiin (kysymykset 2, 3, 4, 5, 6) vastauksena toimivat toivottavasti aiemmat oppimistehtävät, joiden käsittely on vastannut opintojakson ydinkysymyksiin.Voit siis linkittää aiempiin pohdintoihisi ja esimerkkeihin. 1 ja 7 -kysymyksiin voit vastata omasta näkökulmastasi.

1. Mikä on peli ja kuinka se vaikuttaa elämäämme?
2. Mitä ovat oppimispelit?
3. Mitkä ovat pelien mahdollisuudet oppimisessa ja opetuksessa?
4. Miten oppimispelejä käytetään opetuksessa?
5. Mitä vaiheita ja prosesseja oppimispelien suunnitteluun ja valmistukseen kuuluu?
6. Miten oppimispelejä toteutetaan?
7. Kuinka opiskelija voi itse hyödyntää oppimispelejä osana omaa toimintaansa?


Wikipedia määrittelee pelin, että "se on ajanvietteeksi harjoitettava määrämuotoinen ja -sääntöinen kilpailu tai leikki, jossa on välineenä esimerkiksi kortteja ja nappuloita. Pelin aikana osallistujat toimivat peliä ohjaavien sääntöjen mukaan. Pelin kulkuun voivat lisäksi vaikuttaa pelaajien tekemät valinnat ja strategiat, sattuma sekä urheilullisissa peleissä pelaajien fyysiset kyvyt." Vaikka em. puhutaan ajanvietteestä olemme tällä kurssilla todenneet useasti että peli on myös tehokas opetuksen välinen. Määritelmän mukaan peli kuitenkin on leikkimistä, kilpailemista ja ongelmanratkaisua pelin määrittelemien sääntöjen puitteissa. Se voi avata pelaajalleen myös täysin uuden maailman aiemmin outoihin asioihin tai asenteisiin, mikäli mukana on uteliaan ja leikillisen asenteen omaksuminen. Asenne onkin tärkeä elementti ja sen täytyy sisältää aktiivisuutta, aloitekykyä ja vastuunkantamista. Toteutustapa ja teknologia on sinänsä sivuseikka. 

Opetuksen ja oppimisien pelillistämisestä pohdin jo aiemmassa kappaleessa. Pelillistäminen voi kohtottaa motivaatiota oppimiseen ja monimutkaiset asiat on helpompi ymmärtää pienempiin osatehtäviin pilkottuna. Pari hyvää ominaisuutta oppimisen kannalta ovat immersio ja intensiivisyys: hyvään peliin on helppo uppoutua ja todennäköisesti oppiminen on syvällistä.

Myös pelin suunnittelua ja prosessia pohdin hieman alkukappaleissa lähinnä pelimekaniikka-kappaleessa. Hyvässä pelissä on tavoite, tarina viitekehykseksi, säännöt, panos ja palaute. Pelisuunnittelu lähteekin usein mukaansatempaavan tarinan keksimisestä. Myös tavoitteen täytyy olla selvä sekä pelin suunnittelun alkuvaiheessa että koko pelin ajan. Joskus epäonnistuneista peleistä huomaa juuri tavoitteen kadonneen matkan varrella ja tämä tekee koko pelimekaniikasta ontuvan. Peli ja sääntöjen tulee ollaloogisia, tosin joskus epäloogisuuskin tekee pelistä koukuttavan mutta tässäkin on aina pelimekaniikassa taustalla jokin logiikka. Itse pelisuunnittelua voisi myös pitää tehokkaana oppimismenetelmänä, koska se perustuu tavallaan ongelmanratekaisumenetelmiin ja edesauttaa esimerkiksi tiimityötä.

Opetuksen pelillistäminen tuntuu olevan nyt jos ei aivan keskiössä niin ainakin suuren huomion kohteena. Ehkä se sopiikin uusien ikäluokkien motivointiin aina vain paremmin, mutta voidaanko kaikkea pelillistää opetuksessa ja oppimisessa. Todennäköisesti pysyvästi pelillistämisen ulkopuolelle tulee jäämään opetuksen osa-alueita, varsinkin ammatillisessa opetuksessa. Mutta jo tämänkin kurssin perusteella on selvää, että pelin elementtien avulla oppimisesta on mahdollista tehdä mielekkäämpää ja hauskaa.