Paluu opintojakson ydinkysymyksiin...

Mikä on peli? Peli on jotakin sellaista, jota voi pelata. Siihen voi osallistua, se voi olla hauskaa, se voi olla opettavaa. Peli on jotain keskeisesti ihmisyyteen kuuluvaa. Lapset pelaavat pelejä mielellään ja oppivat samalla paljon uusia asioita elämästä ja ihmisyydestä. Lapsille pelaaminen on luonnollinen tapa oppia uusia asioita. Jostakin syystä meitä yritetään koko ajan opettaa siitä pois, oppimaan asioita suoraan paperista lukemalla. Onko tämä sellainen ilmiö, jolle nauretaan parin sadan vuoden päästä hölmöjen touhuna, aivan kuten mekin nauramme nyt reilut 50 vuotta sitten toimineille idiooteille, jotka pakottivat vasenkätisiä oikeakätisiksi? Jos saisimme säilyttää lapsuudessa opitun tavan oppimisen ilosta, pelaamalla oppimisesta, oppisimmeko paremmin, syvemmin ja tehokkaammin?

Tällä hetkellä pelaaminen mielletään enemmän vapaa-ajan tekemiseksi, hauskanpidoksi. Toisaalta emme ehkä aina näe ympärillämme tapahtuvia asioita peleinä, kuten esimerkiksi koulua, koulumaailmaa.

Oppimispelit ovat toisenlainen tapa tarjota uutta asiaa opiskelijalle. Niiden tavoitteena on oppiminen, mutta niissä tietoa ei kaadeta opiskelijan päähän tietoa sisältävästä kannusta. Jos lähestytään aihetta metaforien kautta, niin oppimispelien avulla opiskelijan päähän istutetaan tiedon ituja, jotka versovat jokaisella oppijalla omalla tavalla riippuen siitä, millainen kasvualusta idulla on. Eli millainen tieto- ja osaamispohja oppijalla on aiheesta.

Kuten pohdin jo aiemmin blogitekstissäni http://opepelaa.blogspot.fi/2015/04/kasite-kasitteellistaa-peli-pelillistaa.html oppimispelit ovat jotain sellaista, jotka ovat hauskaa ja niitä haluaa tehdä vapaaehtoisesti. Ne ovat leikin varjolla tapahtuvaa oppimista. Kun olin peruskoulussa koululaisena, esimerkiksi matematiikan tunneilla käytettiin joskus oppimispelejä. Olisin halunnut pelata niillä enemmänkin, mutta siihen aikaan niitä käytettiin tosi harvoin ja vasta sitten, kun kirja oli kahlattu läpi. Mikä menetys!

Pelit mahdollistavat erilaisen tavan oppia. Oppiminen tapahtuu huomaamatta, ja se liittyy hauskanpitoon ja mukavaan tekemiseen. Positiivinen mielenvire auttaa oppimaan asioita syvällisemmin ja vahvemmin ja opitut asiat jäävät pitkäkestoiseen muistiin. Positiivinen muisto vahvistaa muistijälkeä ja innostaa oppimaan asiasta lisää. Sen sijaan että hoetaan, että hauki on kala, pelataan peliä jossa tutustutaan olentoon joka elää vedessä ja havaitaan, että siinä on paljon kalamaisia ominaisuuksia. Pelien hauskuus ja koukuttavuus tulee esille esimerkiksi pelaamassani Älypää-pelissä, ja kokemuksiani voit lukea blogitekstistäni http://opepelaa.blogspot.fi/2015/04/ookko-naa-alypaa.html.

Oppimispelejä voidaan käyttää opetuksessa yksittäisinä pieninä pelihetkinä, tai niistä voidaan laatia vaikka koko lukuvuoden kattava projekti, jossa on monta erilaista vaihetta. Oppimispelien avulla voidaan opettaa tarkkoja yksityiskohtaisia tietoja, havainnollistaa asioiden välisiä yhteyksiä, kehittää strategista ajattelua, lisätä luovaa ajattelua, kehittää ryhmätyöskentelyä ja vaikka parantaa tiimitaitoja.

Omalla alallani oppimispelejä käytetään opetuksessa vielä heikosti. Suunta on ollut jo oikea, mutta paljon on vielä kehitettävää. Suurin kysymys oppimispelien käyttämisessä on oikeanlainen motivointi. Hauskuus tulee liittää oikeankokoiseen palkintoon, jotta opiskelijat saadaan osallistumaan peliin. Myös pelialustan tulee olla suurimmalle osalle mieluinen, jotta se omalta osaltaan houkuttaa ja koukuttaa osallistumaan. Se on haasteellista, kuten tämänkin kurssin osallistumisen pelillistäminen osoitti.

Oppimispelien suunnitteluun ja valmistukseen kuuluvat samat vaiheet ja prosessit, kuin minkä tahansa asian tai idean tuotteistamiseen. Ensin ideoidaan villisti, sitten järkiperäistetään idea ja karsitaan turhat rönsyt pois. Pohditaan tarkasti kohderyhmä ja mietitään toteuttamisen rahoitusta. Varmistetaan käyttöoikeudet erilaisiin elementteihin, joita pelissä on tarkoitus käyttää. Googletetaan kovasti, ettei tarvitse miettiä uudelleen asioita, jotka on jo valmiiksi keksitty. Sitten rakennetaan tuote sen vaatimalla valmistustavalla, ensin prototyyppi. Kerätään palautetta ja hiotaan tuote timantiksi. Ja sitten leikitään. Tai pelataan, ihan miten vaan.

Oppimispelin voi toteuttaa korttipelinä, lautapelinä, pelaajien päässä, mobiiliversiona, Internetissä, mainonnassa, lehdissä tai jossain tulevaisuuden mediassa, joka seuraavaksi valloittaa kahvihuoneet ja ihmisten arjen. Se voi olla todella monimutkainen projekti, tai se voi olla hyvin yksinkertainen sovellus, jossa vaan on yksinkertaisen hyvä idea. Oppimispelin mekaniikka voi olla simppeli tai monimutkainen, sillä ei ole loppujen lopuksi merkitystä pelin koukuttavuuteen ja hauskuuteen, kuten voidaan havaita blogitekstistäni http://opepelaa.blogspot.fi/2015/04/tahan-mennessa-olen-pelannut-seuraavia.html.

Opiskelija voi itse hyödyntää oppimispelejä osana omaa toimintaansa. Opettajalle suurin haaste on johdattaa opiskelija näiden pelien äärelle. Kuinka pelin voi sovittaa opetuskokonaisuuteen niin, että se liittyy luontevasti ja hauskalla tavalla käsiteltävään kokonaisuuteen ja siihen tilanteeseen? Koska kyse on kuitenkin opetustilanteesta, jonkinlainen motivaattori pelaamiseen tulee olla. Onko se pakko, joka motivoi, vai palkinto? Vai molemmat? Vai annetaanko opiskelijalle vaihtoehtoa toteuttaa oppiminen myös perinteisellä tavalla, jolloin pelaaminen näyttäytyy hauskana tapana ainakin niille, jotka eivät pidä koulun rutiineista?

On varmasti eroa myös siinä, onko opiskelijana lapsi, nuori vai aikuinen. Tai vanhus, jolla pyritään säilyttämään muistissa opittuja asioita. Kohderyhmä vaikuttaa siihen, miten opiskelija saadaan pelaamaan peliä. Tällä kurssilla motivaattorina toimi useimmille pakko. Tai tulee toimimaan, sillä näyttää siltä, että vielä monella on oppimistehtävät tekemättä. Itselleni toimi myös palkinto, mutta siinäkin tilanteessa kyseessä oli peli, jolloin pelien pelaaminen piti jättää viime tinkaan, jotta kukaan ei ehdi alkaa kilpailla kanssani pelien määrässä. Kyse oli tässäkin strategiasta, ei viime hetken inspiraatiosta… Samaa sovellan myös nettihuutokaupoissa. Haluttu tuote kannattaa huutaa itselle vasta viimeisen viiden minuutin aikana, jotta muut eivät ehti nostaa tuotteen hintaa huutamalla kilpaa.