Sanajahti

Viidentenä pelinä pelasin Sanajahti mobiilipeliä. Tämä peli on ladattavissa eri sovelluksille. Sanajahdissa tarkoituksena on muodostaa mahdollisimman monta sanaa tietyssä ajassa. Pisteitä saa sekä sanojen määrästä että sanojen pituudesta. Ilmaisversiossa sinulla on 10 sek. vähemmän aikaa keksiä sanoja, kuin ”Pro-pelaajat”, sen ajan pitää katsoa mainoksia. Tämä ainakin itseä harmistutti pelattaessa. Samoin se, että peli hyväksyi mielestäni sanoja, jotka eivät oikeasti ole sanoja eikä toisaalta tunnista kaikkia oikeita suomenkielisiä sanoja. Se, mikä tekee pelistä houkuttelevan ja sitouttaa on, että siinä pelaaja voi kehittyä nopeasti sanojen tunnistamisessa. Lisäksi joitakin pelaajia saattaa motivoida se, että sanojen välissä näytetään "parhaat pisteet tilastot", johon voi päästä listoille.

Opetuksessa tätä voisi mielestäni käyttää esimerkiksi kielten opiskelussa tai miksipä ei jopa uusien käsitteiden oppimisessa kuten psykologian käsitteiden tutustumiseen.

Farm Heroes Saga

Ajatuksia ko. pelistä löytyy osoitteesta:

https://kyvyt.fi/view/view.php?t=wAsLx3219b2mitKd9oJZ

Tutkimustietoa pelillistämisestä

En tiedä meneeköhän tämä nyt oikeaan paikkaan tässä blogissa mutta yrtän avata tätä peliä omalta osaltani.
Opepelaa-oppimistehtävissä on kohta "Julkaise opintojakson blogissa tesktiartikkeli tai video, joka käsittelee opetuksen pelillistämistä. Kerro tiiviisti mikä jakamassasi julkaisussa oli kiinnostavaa opetuksen pelillistämisen kannalta."
Siispä googlea kehiin ja heti tärppäsi opinnäytetyön muodossa, jossa Heini Kaisto (2014) Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselta on tutkinut kandidaatin tutkielmassaan opetuksen pelillistämisen kaupallisia mahdollisuuksia ja merkitystä. (linkki https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/43136/Heini%20Kaisto.pdf?sequence=1)
Kaisto käsittelee mielestäni hyvin opetuksen pelillistämistä määrittelyn ja opetuspelien luokittelun kautta kappaleessa 3.2. Tässä on kohtuullisen hyvin koottuna aiheesta myös muuta lukemista. Myös kasvatustieteellinen näkökulma ja peleistä oppimisen tasot esim. Aldrichin mukaan tulevat hyvin esille.
Mielekiintoista oli että vuonna 2010 tutkimuksessa 98 % suomalaisista oli pelannut jotain peliä 12 kuukauden aikana ennen tutkimusta. Näistä tosin vain 17 % oli pelannut jotain opetuspeliä. Tämä kyllä nostaa kysymyksenä esiin että mitä tarkkaan ottaen tarkoitetaan opetuspelillä? Raja ei varmaankaan voi olla puristisen tarkka.
Peliteollisuus työllistää koko ajan enemmän ihmisiä ja se on luonut myös uusia rahoitusmalleja, sillä joukkorahoitusta hyödynnetään kohtuullisen paljon nimenomaan kehittämään pelejä, joiden suora kaupallinen potentiaali voi olla rajoituttunut. Etenkin mobiilipelien osuus kaikista mobiilisovelluksista on suuri, 72 % ja koska nämä ovat vahvasti sidoksissa päätelaitteen elinkaareen, on se otettava huomioon myös taloudellisesti kehittämistyössä, rahoituksessa ja kaupallistamisessa.