Opetuksen pelillistäminen

Opetuksen pelillistäminen

Pelillistämisellä tarkoitetaan pelien dynamiikan ja mekaniikan soveltamista eri ympäristöihin, kuten erilaisissa verkkopalveluissa, koulutuksessa tai työelämässä.

·         Pelillistämistämisen keinoja ovat muun muassa:

·         Pisteet

·         Saavutukset

·         Tasot

·         Vertailu, usein käyttäjien välillä

·         Edistymispalkit

·         Tunnustukset ja kunniamerkit

·         Tulostaulut

·         Internet/virtuaali-valuutta

Pelillistämisellä (gamification) tarkoitetaan peleistä tuttujen toimintatapojen ja ominaisuuksien, kuten innostamisen, hauskuuden, sosiaalisuuden ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta palkitsemisen sisällyttämistä työhön, kuluttamiseen ja oppimiseen.

Pelillistäminen on saanut osakseen paljon hehkutusta viime vuosina, osittain ylihypetystäkin. Se on myös aihe joka usein ymmärretään väärällä tavalla. Moni yhdistää, osittain aiheestakin, pelillistämisen peleihin ja useasti törmää mielikuvaan, että pelillistäminen tarkoittaa konkreettisen pelin tuomista tiettyyn ympäristöön. Tällaisista mielikuvista olisi hyvä päästä eroon heti kättelyssä.

 Pelillistämisessä ei ole kyse pelaamisesta, kyse on peleistä tuttujen mekaniikkojen tuomisesta muihin ympäristöihin. Pelillistämisessä on karkeasti yksinkertaistettuna kyse palkitsemis-järjestelmästä, jossa tietty toivottu toiminta johtaa palkitsemiseen.

Pelillistämisellä pyritään vetoamaan ihmisen luontaisiin vietteihin, esim. kilpailuviettiin tai itseilmaisuun.

Käsitteitä

Oppimistehtävänä oli pohtia käsitteitä pelillistäminen, opetuksen ja oppimisen pelillistäminen sekä oppimispelit esimerkkien kautta.

Periaatteessahan koulutusjärjestelmä itsessään on pelillistetty: tietyt osa-alueet suoritettuuaan pääsee tasolta seuraavalle ja peruskoulun jälkeen pääsee lopulta valitsemaan uuden "pelikentän" joko ammatillisiin opintoihin tai lukioon - tai molempiin. Koulussa on säännöt joiden rajoissa voi toimia, tietty mekaniikka (esim. kurssit, joihin liittyy erilaisia osaamisen mittaustapoja) ja suoritusten pohjalta saa arvosanoja. Opetus siis on tavallaan pelillistetty, vaikka siihen ei liitettäisi enää muita pelilistämiseen liittyviä ilmentymismuotoja.

Pelillistämisellä tarkoitetaan pelimekaniikan ja dynamiikan soveltamista eri ympäristöihin, esim. markkinointitoimenpiteisiin, koulutukseen, yhdistys- ja työelämään. Sen avulla pyritään tekemään tekemisetä ja osallistumisesta mielekkäämpää, elämyksellisempää, leikillisempää ja innostavampaa sekä edistämään tällä tavalla osallistumista ja sitoutumista.

Pelillistämiseen liittyy alussa mainittujen pisteiden, tasojen ja saavutusten mittaamisten lisäksi vertailut (esim. käyttäjien tai käyttäjäryhmien välillä), edistymisen osoittaminen erilaisin suoritusmerkein ja grafiikoin tai nimikkein, tulosmittarit, hahmot, tutusta pelistä "lainatut" elementit uudessa merkityksessä, oma maailma "symboleineen". Näitä voidaan opettajan mielikuvituksen ja osaamisen mukaan soveltaa opetuksen pelillistämisessä ja saadaan oppimisesta yllätyksellistä ja virkistävää.

Oppimiseen pelillistäminen yleensä vaikuttaa siten, että ns. "vapaamatkustus" on vaikeampaa, oppilasta haastetaan osallistumaan aktiivisesti ja osallistumista voidaan mitata myös läpinäkyvämmin. Myös ryhmässä tekeminen ja edistyminen ovat hyviä "haastamiskeinoja". Esim. näissä meidän opinnoissamme jokaisen opiskelijan suoritukset periaatteessa ovat kaikkien näkyvillä ja arvioitavissa.

Mielestäni lähes kaikki pelit voivat opettaa jotakin, mutta oppimispeleihin yleensä liitetään jokin yleisesti tuttu opeteltava asia, jonka oppimista voidaan mitata.

Kaupalisia oppimispelejä on runsaasti lautapeleistä korttipeleihin ja yhä enemmän erilaisille päätelaitteille suunniteltuihin peleihin. Digitaalisista peleistä oululaisen Fantastecin WonderBunny on mainio, lapsille tarkoitettu peli matematiikan oppimiseenja erityisesti päässälaskutaidon harjaannuttamiseen. Franceaventures opettaa ranskan kieltä, NordenQuiz opettaa historiaa ym. pohjoismaista.

Oppi ja ilo julkaisee ja myy useita erilaisia oppimiseen liittyviä lautapelejä omaleimaisella grafiikallaan somistettuna.

Hannan oppimistehtävät

Kirjoittelin kaikki loput oppimistehtävät omaan blogiini, joten ne löytyvät osoitteesta http://hannaopematka.blogspot.fi/

Kiitos kaikille osallistujille ja opettajille! Mukavaa oli ja lämmintä loppukevättä!

Käsite - käsitteellistää, peli - pelillistää?

Perinteisesti opetuksessa lähdetään aina siitä, että käsitteet tulee ensialkuun pyöritellä läpi, ennen kuin asioista voidaan alkaa puhua tai keskustella. Yliopistossa käsitteiden määrittelyyn voidaan käyttää aikaa ja resursseja todella runsaasti, ilman että päästään niin sanotusta puusta pitkälle. Voisin tässäkin yhteydessä alkaa inttää itseni kanssa ja tehdä pelillistämisestä, opetuksesta, oppimisesta ja oppimispeleistä sellaisen käsiteviidakon, että kompastuisin jossain vaiheessa omaan nokkeluuteeni. Tai vaikkapa kirjoittaa aiheesta väitöskirjan verran asiatonta asiaa.

Me olemme kuitenkin kaikki nähneet, mihin sellainen toimintakulttuuri johtaa. Kuinka tuottavaksi Suomi on siten saatu. Joten mennäänpä lyhyen kaavan mukaan.

Pelillistäminen-käsite on johdettu sanasta peli, jonka teonsana on pelata. Pelaaminen ei Suomessa sisällä samaa konnotaatiota leikkimiseen kuin esimerkiksi englannin kielessä. Suomessakin kuitenkin voidaan pelata sanoilla leikkimielellä, leikkiä sanoilla. 

Pelataanpa siis sanoilla vähän aikaa. Vastaava merkityksen muunnos tavataan sanaparissa väline-välineellistäminen. Miksei sitten koira-koirallistaminen, valo-valollistaminen, auto-autollistaa? Autollistanko nuorison, kun annan heille auton? Talollistaisin, jos olisi tarpeeksi rahaa. Tänään me pelillistetään, vai pelillistämme?

Wikipedian mukaan pelillistämällä tuomme elämyksellisyyttä ja miellyttävyyttä uusiin ympäristöihin ja sitoutamme sen avulla palvelunkäyttäjät palveluun peleistä tuttujen ominaisuuksien avulla. Käytännössä pelillistämisen ajatus näky esimerkiksi omassa opetusharjoittelussani myynnin ammattitutkintoon valmentavassa koulutuksessa Kahoot-sovelluksen hyödyntämisenä.

Pelillistämällä voitaisiin myös saada uusi aspekti mestarimyyjäkoulutukseen. 

Parhaassa tapauksessa koulutus ei olisi enää kerran vuodessa tapahtuva pakkotilanne, vaan pitkin vuotta, mobiilisovelluksena pelattavissa, reaaliaikaan tulokset päivittävänä, parhaat pelaajat palkitsevana koulutusmuotona. Ideaalitilanteessa opetuksen ja oppimisen pelillistämisen kautta käyttäjät haluavat palata sovellukseen koko ajan uudestaan, ja oppivat koko ajan samalla uutta.

Tässä tapauksessa kyseessä olisi siis oppimispelien hyödyntäminen mestarimyyjäkoulutuksessa. Oppimispeli voitaisiin toteuttaa tiettyä linjaa varten, kuten esimerkiksi kalaa, lihaa, hedelmä- ja vihannesosastoa, juusto-osastoa tai maito-osastoa varten, tai se voisi olla laajempi kokonaisuus, jossa koko tuore-elintarvikeosastojen osaamista testattaisiin ja kehitettäisiin.

Oppiminen tulisi tällaisessa tapauksessa liittyä tietysti tuotetietouteen ja asiakaspalveluun - piilo-opetussuunnitelmana tai tietoisesti. Toisaalta se voisi myös opettaa itsensä johtamisen taitoja ja sitä kautta tuoda hyvää työpaikalle työyhteisöosaamisen kautta. 

Oppimispelin laatiminen myyjille onkin haasteellinen tehtävä. On totta, että jos se on pelkkä tietokilpailukysymyksiä sisältävä Trivialpursuitti, se vetoaa vain osaan pelaajista. Mukaan pitäisi saada myös huumoria, leikillisyyttä. Jotta kilpailusta tulisikin peli. To play, or not to play, that's the question.

Pistetilanne 30.3. 2015

Tervehdys pelurit!

30.3. 2015 päivitetyn tilanteen mukaan Opepelaa -pelin piikkipaikalla on Tapsa! Mobiili- tietokone- ja konsolipelit ovat hanskassa ja seuraavat haasteet ovatkin, pitääkö Tapsa kärjen hallussa loppuun asti ja löytyykö peliarsenaalista lisää erilaisia pelejä laidasta laitaan?

Hatamata on joukkueena myös kärkipaikalla (koko joukkueen yhteenlasketuts pisteet jaettuna joukkueen pelaajien määrällä). Haastajia kaivataan!

Muutamat pisteet voivat olla myös laskematta. Tarkastakaa, että julkaisussanne on eriteltynä asiasanat ohjeiden mukaan. Käyttäkää ohjeistettua asiasanaa (esim oppimistehtävä 1 - ei ot1). Muistakaa laittaa oma nimenne asiasanaksi ja eritellä hakusanat.

Seuraavaksi lähdenkin pelaamaan hengelläni, eli pilkkimään miltei jäättömän Oulujoen jään reunalle.
Aprillia ja hyvää pääsiäistä!

Opetuksen pelillistämisestä

Oppimistehtävä 1 löytyy blogistani.

Opetuksen pelillistäminen, Oppismistehtävä 1

Pohdintaa pelillistämisestä ja opetuspeleistä:
http://pv-uuttaoppimassa.blogspot.fi/2015/03/opetuksen-pelillistaminen.html

Oppimistehtävä 1

Pelillistäminen, opetuksen ja oppimisen pelillistäminen, oppimispelit

Lue lisää: https://kyvyt.fi/view/view.php?t=wAsLx3219b2mitKd9oJZ

Opetusta pelillistetty ennenkin

Opetuksen pelillistäminen tai  opetuksen ja oppimisen pelillistäminen tai oppimispelit eivät itse asiassa ole uusia käsitteitä. Niistä vain ei ole aikanaan käytetty tällaisia termejä. On puhuttu vain erilaisista oppimismetodeista tai vain pelaamisesta.
Liikunnan opetuksessa on aina käytetty paljon pelejä. Jo kansakouluaikanani pelattiin polttopalloa, neljää maalia tai hernepussin heittoa.
Myös kieltenopetuksessa oli useitakin erilaisia pelejä. mm ruotsia opiskelin oppikoulun ekaluokalla ainakin kahden eri pelin avulla. Toisessa oli kortit, joissa oli sekä kuvia että sanoja. Opiskelijan piti löytää sitten parit eli kuvalle (esim talo) oikea ruotsin kielinen sana. Toisessa pelissä oli paperille kirjoitettu lyhyitä lauseita ja viereen kuvallinen ilmaisu tapahtumasta (esim lapsi syö). Tehtävänä oli vetää viiva oikean kuvan ja tekstin välille.
Nykyajan lapsilla on vastaavia pelejä tietokoneella. 4-vuotias lapsenlapseni pelaa mielellään Hertta pelejä, joissa opetetaan miten pöytä katetaan tai mitkä kauppaostokset kuuluvat jääkaappiin, pakastimeen tai kaappiin.Tällainen itsenäisesti pelaaminen ilman kilpailua toista vastaan, on minusta hyödyllistä ja ihan mukavaakin.
Urheilupeleissäkin, joissa kilpaillaan toisiaan vastaan, toki oppii yhdessä tekemistä ja sääntöjä, mutta valitettavan usein se aiheuttaa traumoja lapsille, jotka eivät pärjää niissä kovin hyvin.
Kaikkea voi oppia varmaan pelaamalla. Herää vain kysymys, mikä on peliä, mikä ei. Eikö matematiikan laskujen laskeminenkin ole peli, sillä kun olet ratkaissut tehtävän, saat itsellesi palkinnoksi onnistumisen ilon. Ehkä myös kannustavan sanan opettajalta. Onko esim. tietokoneella pelattavat matematiikkapelit sen kummoisempia? Ei kaikki uusi ole hyvää eikä väline tee asiasta sen helpompaa.