Käsitteitä

Oppimistehtävänä oli pohtia käsitteitä pelillistäminen, opetuksen ja oppimisen pelillistäminen sekä oppimispelit esimerkkien kautta.

Periaatteessahan koulutusjärjestelmä itsessään on pelillistetty: tietyt osa-alueet suoritettuuaan pääsee tasolta seuraavalle ja peruskoulun jälkeen pääsee lopulta valitsemaan uuden "pelikentän" joko ammatillisiin opintoihin tai lukioon - tai molempiin. Koulussa on säännöt joiden rajoissa voi toimia, tietty mekaniikka (esim. kurssit, joihin liittyy erilaisia osaamisen mittaustapoja) ja suoritusten pohjalta saa arvosanoja. Opetus siis on tavallaan pelillistetty, vaikka siihen ei liitettäisi enää muita pelilistämiseen liittyviä ilmentymismuotoja.

Pelillistämisellä tarkoitetaan pelimekaniikan ja dynamiikan soveltamista eri ympäristöihin, esim. markkinointitoimenpiteisiin, koulutukseen, yhdistys- ja työelämään. Sen avulla pyritään tekemään tekemisetä ja osallistumisesta mielekkäämpää, elämyksellisempää, leikillisempää ja innostavampaa sekä edistämään tällä tavalla osallistumista ja sitoutumista.

Pelillistämiseen liittyy alussa mainittujen pisteiden, tasojen ja saavutusten mittaamisten lisäksi vertailut (esim. käyttäjien tai käyttäjäryhmien välillä), edistymisen osoittaminen erilaisin suoritusmerkein ja grafiikoin tai nimikkein, tulosmittarit, hahmot, tutusta pelistä "lainatut" elementit uudessa merkityksessä, oma maailma "symboleineen". Näitä voidaan opettajan mielikuvituksen ja osaamisen mukaan soveltaa opetuksen pelillistämisessä ja saadaan oppimisesta yllätyksellistä ja virkistävää.

Oppimiseen pelillistäminen yleensä vaikuttaa siten, että ns. "vapaamatkustus" on vaikeampaa, oppilasta haastetaan osallistumaan aktiivisesti ja osallistumista voidaan mitata myös läpinäkyvämmin. Myös ryhmässä tekeminen ja edistyminen ovat hyviä "haastamiskeinoja". Esim. näissä meidän opinnoissamme jokaisen opiskelijan suoritukset periaatteessa ovat kaikkien näkyvillä ja arvioitavissa.

Mielestäni lähes kaikki pelit voivat opettaa jotakin, mutta oppimispeleihin yleensä liitetään jokin yleisesti tuttu opeteltava asia, jonka oppimista voidaan mitata.

Kaupalisia oppimispelejä on runsaasti lautapeleistä korttipeleihin ja yhä enemmän erilaisille päätelaitteille suunniteltuihin peleihin. Digitaalisista peleistä oululaisen Fantastecin WonderBunny on mainio, lapsille tarkoitettu peli matematiikan oppimiseenja erityisesti päässälaskutaidon harjaannuttamiseen. Franceaventures opettaa ranskan kieltä, NordenQuiz opettaa historiaa ym. pohjoismaista.

Oppi ja ilo julkaisee ja myy useita erilaisia oppimiseen liittyviä lautapelejä omaleimaisella grafiikallaan somistettuna.

Elinan TVT-taitojen peli

Elinalla oli pitkälle mietitty suunnitelma aikuisopiskelijoiden ruostuneiden TVT-taitojen kehittämiseksi. Suunnitelma oli selkeä ja valmiiksi mietitty aina vuokaaviota myöden, mikä helpottaa ohjelmointityötä. Opiskelija pystyy valitsemaan vastaako suoraan kysymykseen ja tavoittelee 2 pisteen pottia, vai nappaako vihjeen ja saa 1 pisteen.

Aihepiirejä voisi olla enemmänkin ja pelin voisi rakentaa myös siten, että sieltä voisi poimia vain itseään kiinnostavat aihepiirit tarkempaan tarkasteluun, mikäli peli ei kuulu opiskeltavaan aihealueeseen vaan on käytettävissä kaikille halukkaille opiskelijoille. Siihen pystyy siis yhdistämään opetusmateriaalin ja kysymykset. Mikäli vastaukset tallentuvat, voi opiskelijoiden tulokset myös tallentaa ja luoda niiden pohjalta esim. erilaisia virtuaalisia osaamismerkkejä tai ranking-listoja. Aihepiireittäin kysmystyypit voisivat vaihdella tuoden vaihtelua (ja pakostakin näin varmaan kävisi koska on niin eri tyyppisiä sisältöjä).

Visuaalisuudella luot pelikokemuksesta miellyttävän.

Tanjan Mestarimyyjäpeli

Älypää-alustalle rakennetun kaltainen sovellus toimisi mainiosti alkuvaiheen karsinnassa ja toisaalta henkilöstön jatkuvassa kouluttamisessa esim. uusiin tuotteisiin. Tämä toimisi myös plussana tuotteiden valmistajiin päin, jotka voisivat jopa ostaa näkyvyyttä pelissänne, koska peliin voitaisiin syöttää kysymyksiä koskien uusia, lanseerattavia tuotteita. Henkilöstö voisi opettaa itse itseään. Eri kauppojen yhteinen pistepotti, myymälä- ja paikkakuntakohtaiset palkinnot ja varsinaisena huipentumana Mestarimyyjäkilpailu kerran vuodessa motivoisivat jatkuvaan kouluttautumiseen. Olit toteuttanut Ruoka-pelidemon mainiosti, kyllä se koukutti! Peli sopii hyvin tähän tilanteeseen, koska henkilöstö tarvitsee nimenomaan "nippelitietoa".

Kuten puhuimmekin, osa tehtävistä voisi olla kuvallisia, pelaaja voisi edetä uusille tasoille edistymisensä mukaan. Pelin visuaalisella ulkoasulla ja pisteiden näyttämispaneeleilla voidaan lisätä miellyttävää käyttäjäkokemusta.

Tapion Reissupeli

Tapsan reissupeli

·      Peli ottaa ohjaajan roolia (eli auttaa opettajaa monistamaan itsensä ja ohjauksensa opiskelijaryhmän käyttöön)

·      Kiinnostava tapa oppia eri maista ja kulttuureista

·      Voi aloittaa jollakin osakokonaisuudella ja laajentaa melkein rajattomasti uusilla osilla. Tärkeää onkin sinulla päättää mistä aloitetaan, eli rajata mielekäs kokonaisuus esim. osaamistavoitteet huomioiden ja laajentaa myöhemmin sitten lisäosilla.

Lukuisia toteutusmahdollisuuksia, niin lautapelinä kuin verkkopelinäkin.

eEemelin finalisteissa

Vuoden parasta digitaalista oppimisratkaisua etsivä eEemeli on valinnut neljä finaalistia. Itse olen finalisteista käyttänyt Eduboxia tyytyväisenä. Videon pätkiä voi sujuvasti katsella ja kuunnella vaikkapa ruokaa laittaessa. Muihinkin loppukisaajiin pitää tutustua, mukana myös oululainen Fantastec hauskan näköisellä matematiikkapelillään.

Tuomariston puheenjohtajana toimii Lauri Järvilehto (fanitus-aaltoja), jonka kirjoja ovat mm. hauskan oppimisen vallankumous ja Upeaa työtä (blogejakin löytyy useampia).

Tutustu finalisteihin:
http://www.eoppimiskeskus.fi/eemeli/loppukilpailijat

Pelimekaniikasta

Pelimekaniikkaa käsittelevä oppimistehtävä 2 löytyy blogistani.

Opetuksen pelillistämisestä

Oppimistehtävä 1 löytyy blogistani.

Opetusta pelillistetty ennenkin

Opetuksen pelillistäminen tai  opetuksen ja oppimisen pelillistäminen tai oppimispelit eivät itse asiassa ole uusia käsitteitä. Niistä vain ei ole aikanaan käytetty tällaisia termejä. On puhuttu vain erilaisista oppimismetodeista tai vain pelaamisesta.
Liikunnan opetuksessa on aina käytetty paljon pelejä. Jo kansakouluaikanani pelattiin polttopalloa, neljää maalia tai hernepussin heittoa.
Myös kieltenopetuksessa oli useitakin erilaisia pelejä. mm ruotsia opiskelin oppikoulun ekaluokalla ainakin kahden eri pelin avulla. Toisessa oli kortit, joissa oli sekä kuvia että sanoja. Opiskelijan piti löytää sitten parit eli kuvalle (esim talo) oikea ruotsin kielinen sana. Toisessa pelissä oli paperille kirjoitettu lyhyitä lauseita ja viereen kuvallinen ilmaisu tapahtumasta (esim lapsi syö). Tehtävänä oli vetää viiva oikean kuvan ja tekstin välille.
Nykyajan lapsilla on vastaavia pelejä tietokoneella. 4-vuotias lapsenlapseni pelaa mielellään Hertta pelejä, joissa opetetaan miten pöytä katetaan tai mitkä kauppaostokset kuuluvat jääkaappiin, pakastimeen tai kaappiin.Tällainen itsenäisesti pelaaminen ilman kilpailua toista vastaan, on minusta hyödyllistä ja ihan mukavaakin.
Urheilupeleissäkin, joissa kilpaillaan toisiaan vastaan, toki oppii yhdessä tekemistä ja sääntöjä, mutta valitettavan usein se aiheuttaa traumoja lapsille, jotka eivät pärjää niissä kovin hyvin.
Kaikkea voi oppia varmaan pelaamalla. Herää vain kysymys, mikä on peliä, mikä ei. Eikö matematiikan laskujen laskeminenkin ole peli, sillä kun olet ratkaissut tehtävän, saat itsellesi palkinnoksi onnistumisen ilon. Ehkä myös kannustavan sanan opettajalta. Onko esim. tietokoneella pelattavat matematiikkapelit sen kummoisempia? Ei kaikki uusi ole hyvää eikä väline tee asiasta sen helpompaa.

Cities: Skylines

Cities: Skylines-pelin esittely löytyy AMOK-blogistani.

Farm Heroes Saga

Ajatuksia ko. pelistä löytyy osoitteesta:

https://kyvyt.fi/view/view.php?t=wAsLx3219b2mitKd9oJZ

Torstain aloitussession tallenne
https://connect.funet.fi/p389lbh4pbu/